Olipa pihasi minkäkokoinen tahansa, maamme neljä vuodenaikaa tarkoittaa pihalla myös hoitoa ja huoltoa eri kausina ja erityisesti kausien vaihtuessa. Kaikki vihreä ja elävä vaatii säännöllistä hoitoa ja usein kasvien elämää on syytä myös helpottaa kalkitsemalla ja lannoittamalla.
Lumien mentyä kevätlannoitus ja kalkitseminen on tärkeää
Säännöllisesti vuosittain tapahtuva lumen sulaminen vaikuttaa myös maan happamoitumiseen huuhtomalla ravinteita ja sen välityksellä maaperään imeytyvät myös erilaiset ilman kautta tulevat epäpuhtaudet ja erityisesti fossiilisten polttoaineiden synnyttämä rikki. Myös typpilannoitus sekä kasvien ravinteidenotto lisäävät maan happamoitumista.
Hapanta maata vai mitä?
Mikäli haluaa pihan näyttävän hyvältä ja kaiken vihreän voivan hyvin, on tärkeää huolehtia kasvualustojen kasveille sopivasta ph-arvosta. Suomi kuuluu havupuuvyöhykkeeseen ja kalliomme ja siitä syntynyt maa-aineksemme on luonnostaan hapanta. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa esiintyy kalkkikiveä eikä maaperä ole niin hapan kuin meillä. Liiallinen happamuus heikentää ravinteiden saantia ja vähentää biologista hajotustoimintaa ja orgaanisten ravinteiden vapautumista. Hieman hapan kasvualusta soveltuu monille kasveille, mutta jos pihallasi kasvaa kalkkipitoista maaperää suosivia kasveja, muista huolehtia maaperän kalkitsemisesta ja lannoittamisesta oikeilla tuotteilla.
Kalkin lisääminen maaperään parantaa maan rakennetta. Uudella pihalla sekä ajoittain myös vanhoilla pihoilla on hyvä mitata kasvualustan ph-arvo. Kotipuutarhan maa-analyysissä selvitetään maan rakenne, happamuus ja ravinnetaso. Tulosten perusteella voidaan antaa maanparannusohjeet, joiden avulla saat kasvualustan sopivammaksi erityisesti hyötykasveille. Näytteenotto onnistuu helposti valmiilla välineillä, joita voi hankkia puutarhamyymälästä. Näyte lähetetään tutkittavaksi laboratorioon.
Kasvualustaa kannattaa kunnostaa
Pihan kevätlannoitus lisää kasveille puhtia kasvuunlähtöön. Noudata annosteluohjeita, sillä liika on liikaa kasvillekin. Jos pihallasi on komposti, voit parantaa kasvualustaa myös lisäämällä kompostimultaa kasvualustaan. Hiekkaa lisäämällä kasvualusta kevenee ja juurten on helpompi hengittää. Hiekka toimii mainiosti myös esim. perennapenkissä katteena. Jos multa vaikuttaa hötöltä, on kasvi syönyt ravinteet. Lisää uutta multaa tai vaihda sen kokonaan uuteen. Jotkut kasvit, kuten ruusut, ovat melkoisia ravinteiden syöjiä, jolloin tuleva kukinta on parasta varmistaa tarkastamalla kasvualusta, lisäämällä multaa, hiekkaa ja mikä parasta ravinnetta, palanutta hevosenlantaa. Liika on tässäkin liikaa, eli varmista, että lanta on palanutta, sekoita se hyvin multaan ja hiekkaan. Parhaiten uudet ravinteet päätyvät juurille, jos lisäät uuden kasvualustan juuriston lähelle riittävän syvälle.
Käytä happaman maan suosijoille happaman maan multaa ja lannoitteita, ja unohda juuri siitä kohtaa kalkitseminen. Helpoin tapa on rakentaa pihaan luontaisesti sille sopivia istutusalueita, metsämaisemaan happamasta maasta pitävien kasvien ryhmiä. Hiekka/peltomaisemaan saa helposti myös kalkkia suosivien kasvien ryhmiä. Jos pitää molemmista, tarkoittaa se huolellista hoitoa ja kasvualustan kunnostamista hieman useammin. Onneksi tarjolla on paljon kasveja, jotka ovat vaatimattomia kasvupaikan suhteen, jolloin hoitaminen on suurpiirteisempää.
Kattamisella kasvi ja kitkijä kiittävät
Kevään palkitsevia töitä on käydä käsiksi kaikkialta nouseviin rikkaruohoihin!
Jos jaksat keväällä ja alkukesästä poistaa rikkakasveja, rajata niiden kasvupinta-alaa, vähennät kesän töitä. Muista kuitenkin, että rikkakasvit kertovat myös pihamaasi kunnosta. Erilaisissa maaperäolosuhteissa kasvaa erilaisia rikkakasveja. Ne myös kertovat, mitä maaperäsi kaipaa. Erityisesti rikkakasvien kertomaa viestiä kannattaa käyttää hyväkseen kasvimaan hoidossa.
Ravinteikkaassa maaperässä viihtyvät muun muassa nokkonen, vuohenputki, pihatähtimö, jauhosavikka ja horsmat. Hiekkamaan vähäravinteisessa maaperässä kasvavat ahosuolaheinä, pujo ja pihatatar. Savimaa on tiivistä, mutta ravinteikasta, joten kasvit eivät välttämättä pysty hyödyntämään savimaan ravinteita. Savimaassa kasvavat kuitenkin rönsyleinikki, leskenlehti ja peltosaunio eli saunakukka. Suomalaisen happamaan maan rikkakasveja ovat muun muassa punapeippi ja kiertotatar.
Lisäksi tutuimmat rikkakasvit, kuten voikukat ja juolavehnät kasvavat aivan missä tahansa, eivät ne ole ollenkaan nirsoja kasvupaikan suhteen. Rikkakasveista osa on yksivuotisia, osa monivuotisia.
Mekaaninen poistaminen on samanlaista kaikkien kasvien kanssa, mutta mikäli käytät erilaisia rikkaruohojen poistamiseen tarkoitettuja tuotteita, niitä on kehitetty toimimaan erilaisissa ympäristöissä. Ympäristöystävällinen tapa rikkaruohojen torjuntaan on kitkemisen lisäksi kuuman höyryn tai veden käyttö. Kuuman höyryn avulla voit helposti poistaa rikkaruohot myös kiveyksiltä, joista niiden poisto mekaanisesti on työlästä. Itse koitan noudattaa mummon vanhaa ohjetta, nappaan ohi kulkiessani yksittäisen rikkaruohon pois, sitten niitä on yksi vähemmän.
Yksi parhaista tavoista vähentää rikkaruohojen syntymistä on kasvualustan kattaminen. Perennoille ja hennoille kasveille hiekka sopii katteeksi ja myöhemmin kesällä myös leikattu ruohosilppu. Pensaiden ja puiden juuristoalueelle erilaiset puunkuorikatteet toimivat myös kosteuden pidättäjinä. Kivikatteet käyvät kasvualustoille, joissa kasvit ovat vahvoja ja pitävät myös kivien säilömästä lämmöstä. Havuryhmät saavat myös lisää näyttävyyttä kivikatteella.
Erilaiset oksasilpusta tehty kate, puunkuorikatteet tai kivikatteet toimivat parhaiten silloin, kun kasvualusta ja kate on erotettu toisistaan esimerkiksi kankaalla. Myös levitettyä sanomalehteä voi käyttää erottamaan eri materiaalit toisistaan. Perennapenkissä hiekan voi myöhemmin sekoittaa keventämään kasvualustaa ja lisätä sen jälkeen lisää hiekkaa katteeksi.
