Keväällä huomaa, miten pitkä maa Suomi on. Lounaisessa Suomessa lumikellot kukkivat jo maalis-huhtikuun vaihteessa, tosin saavat usein päällensä vielä valkean peiton, mutta kukkivat silti. Pohjoisessa on paras hiihtokausi menossa ja vihreän maiseman sijasta ihastellaan kevätauringossa vielä metrisiä hankia.
Monien matka suuntaa pääsiäisenä ja sen jälkeen viikonloppuisin mökeille ja omassakin pihassa riittää tutkailtavaa talven jäljiltä. Ja voi sentään, monessa pihassa ovat talvi tai talvivirkeät eläimet tehneet tuhojaan niin puille, pensaille kuin pinnoillekin. Tässä muutama esimerkki:
Pupujussit, siis jänikset ja rusakot ovat käyneet popsimassa pensaiden tuoreimmat oksat ja puiden rungot, erityisesti omenapuista. Mikä avuksi? Jos osia on säästynyt, jää odottamaan, josko puu siitä virkoaisi ja siisti oksan tyngät. Jos suuri osa puun oksista ja rungon alaosasta on järsitty. viisainta on suunnitella uuden taimen hankintaa ja ensi talveksi korkeammat ja leveämmät suojaverkot.
Sama koskee kauriiden ja hirvien tekemiä tuhoja. Niiden jäljet voi tunnistaa katkaistuista oksista, joista makoisat kärjet on syöty. Monissa maissa hedelmätarhat on aidattu eikä syyttä. Pihoilla vierailevat hirvieläimet eivät hevillä pelästy, mutta ehkäpä nyt olisi aika hankkia perheeseen koira?
Jyrsijöiden jäljillä
Pikkujyrsijöiden jäljet nähdään vasta lumien sulamisen jälkeen, kun lumen alta paljastuu nurmen pinnassa labyrinttejä ja mustia multakekoja. Harmillisia, mutta niille ei juurikaan ole ennalta mitään tehtävissä. Lohduttavaa on, että muutaman myyrävuoden jälkeen kanta laskee ja taas voi olla huoleti muutaman seuraavan kevään ajan. Nurmikon korjaaminen kannattaa tehdä heti keväällä, näin harmituskin häviää nopeimmin.
Toinen asia on pikkujyrsijöiden ei-toivotut vierailut piharakennuksissa, kuten varastoissa, puuvajoissa tai leikkimökissä. Kun lähdet siivoamaan paikkoja, muista myyräkuumeen riski ja käytä suojavarusteita, hansikkaita ja hengityssuojaimia! Ja tarkista jyrsijäverkot, asenna uudet ja peitä reiät, joista tuholaiset pääsevät sisään. Älä jätä syksyisin mitään syötäväksi kelpaavaa jyrsijöiden houkuttimiksi. Ja anna naapurin kissan liikkua vapaasti tontilla 😀
Jyrsijät kaivautuvat mielellään tekemään onkaloita myös taimien juurille ja kukkapenkkeihin. Saattaa käydä nimittäin niin, että kaunis uusi puuntaimi nouseekin maasta kevyellä otteella, eikä juurista ole mitään jäljellä. Kun istutat uuden, voit laittaa jyrsijäverkkoa myös paakun ympärille maan pinnan alle. Tarkista myös oravien ja lintujen mahdollisesti tekemät tihutyöt, koloset ja pesäpaikat. Sulan maan aikaan on helpointa tehdä korjaukset ja ehkäistä seuraavan talven ongelmat.
Mitä lumen ja jään jälkeen paljastuu
Aina ei tarvita varsinaisia tuholaisia, ihan talvi itsessäänkin voi tehdä harmittavasti tuhoa pihalle. Tykkylumi katkoo joskus puiden tärkeimmät oksat ja jää polttaa nurmikon. Kevätaurinko saa ikivihreät yrittämään heräämistä, vaikka juuret ovat jäässä. Tuloksena kuolleet kasvit. Erityisesti nuoret kasvit ovat vaarassa, vanhemmat osaavat jo vähän pitää puoliaan. Muista siis ensi keväänä suojata uudet ikivihreät auringolta!
Mahtaako pihasi pinnan alla olla paksulti savimaata? Routavuodet ovat erilaisia, mutta joinakin vuosina routa saa kivetykset ja muut pinnat nousemaan ylös ja painuessaan pinnat saattavat olla kaikkea muuta muin tasaisia. Muista siis pihaa perustaessasi huomioida myös alimmat kerrokset, erityisesti savimaa. Onneksi kiveykset voi tarvittaessa nostaa ylös, puhdistaa kivet ja latoa uudelleen, kunhan myös pohja on tehty uusiksi. Nurmikon muhkurat voi täyttää ja lisätä paikkonurmen siemenet, lopputulos on kuin uusi.
Ajoittain on hyvä tarkistaa myös salaojien kunto, pintojen kaadot ja uusia tarvittaessa veden ohjaamiseen käytettävät tuotteet. Keväällä huomaa puutteet parhaiten.
Jos kaipaat apua pihan kevätkunnostukseen, ota yhteyttä, sillä #meviherkuutiolaiset osaavat auttaa myös talven tuhojen korjaamisessa!
Aurinkoa kevääseen!
