Suunnittelija törmää ajoittain asiakkaan toiveisiin kasveista, joita nyt ei ainakaan pihalle haluta. Mitä nämä inhokit oikein ovat ja mistä ne ovat tulleet? Niillekin kun on oikein hyviä perusteita olla pihassa…
Usein inhokit tulevat hajuista (tuoksuista siis), liiallisesta käytöstä joskus aikaisemmin, työläästä hoitamisesta, leviämisestä, roskaamisesta tai vain kyllästymisestä tai siitä, että samoja lapsuuskodin tai mummolan tai naapurin kasveja ei haluta omalle pihalle. Tai sitten niitä on ollut kylän raitilla riittämiin.
Rakentamisajan kasvimuotia
Asuinalueiden rakentamisajankohdat voi usein päätellä rakennuskannan lisäksi suosituista kasveista. Tällaisia ovat esim. 80-90 -lukujen taitteessa suositut Terijoen salavat, nopeakasvuiset puut, jotka ovat kesällä tuuheita, mutta kompostoijan kauhu syksyllä haravoinnin aikaan. Lehdet eivät meinaa maatua ollenkaan ja niitä on paljon. Lisäksi pajusukuiset kasvit valtaavat juuristollaan koko pihan, eli siellä ei sitten juuri mikään muu kasvakaan, nurmikko vähiten. Juuret tunkeutuvat salaojiin ja sokkeleiden alle. Oikea paikka näille vettä rakastaville puille on ojien, purojen ja isompien vesistöjen varrella tai jos pihalla on märkää luonnontilaista aluetta, siellä ne kukoistavat ja imevät keväiset sulamisvedet. Hieno hulevesikasvi oikeassa paikassa.
Muotikasvit ovat aina oma lukunsa ja voisikohan olla niin, että nykyisin niin suosituista tuija-aidoista on hyvää vauhtia tulossa uusi inhokki, ilman omaa syytään? Tuijat sopivat mainiosti aitakasveiksi. Ne kasvavat nopeasti ja ovat suhteellisen helppohoitoisia. Jos vaihtoehtona on kuusiaita, moni ei sen hoitoon ole nykypäivänä valmis. Toisaalta, tuijia on uusilla asuinalueilla ja vanhoillakin alueilla tuijilla korvataan vanhoja aitoja yhä useammin. Kasvissa kiehtoo myös edullisuus ja sen monipuolinen käyttö myös yksittäiskasvina. Tuijista on vaikka mihin.
Nykyisinkin rakennusluvissa voi olla suosituksia asuinalueella käytettävistä kasveista. Kasvimaailman lievä rajoittaminen rauhoittaa alueen yleisilmettä.
Ruusut
Ruusut ansaitsevat tässäkin oman huomionsa. Lähes kaikki kyllä pitävät ruusuista, mutta omalle pihalle ei sentään. Ruusuja pidetään vaikeahoitoisina, jopa mahdottomina, mutta oikeastaan ruusu on sitkeä kasvi, joka ei pienistä hätkähdä, jos sen istuttaa oikein, lannoittaa ja leikkaa. Ei kuitenkaan niin kovin monimutkaista. Pensasruusut ovat vieläkin helpompia ja niitä löytyy jokaiseen makuun ja pihaan. Pensasruusuja täytyy vuosien saatossa pitää kyllä hieman kurissa, levittäytyvät mieleisellä paikallaan helposti. Muuta vaivaa niistä ei juurikaan ole.
Perennojen ihmemaa
Monivuotiset ruohovartiset kasvit, eli perennat, ovat perinteisesti kuuluneet jokaiselle pihalle, ennen. Nykyisinkin moni haluaa pienen kukkapenkin, josta voi vaikka nyppäistä kukan sisälle maljakkoon. Perennoja on varmasti jokaiseen makuun, on värejä, kukkimisajankohtia, korkeutta ja leveyttä, lehtimuotoja ja tuoksuja. Niin sanotut perinneperennat, joita on pihoillamme ollut iän kaiken, ovat vuodesta toiseen osan suosikkeja muistuttamassa mummolan aurinkoisista kesistä, toisille ne eivät maistu enää. Sellaisia ovat mm. kultapallot, ritarinkannukset tai syysasteri. Perinneperennoja ei kannata unohtaa, sillä ne ovat talvenkestäviä ja helppohoitoisia kasveja.
Vuorenkilvistä on lähes kaikilla jokin mielipide. Yksi tykkää, toinen ei todellakaan. Vaatimaton kasvi kukkii vain hetken keväällä, paksut lehdet ovat osan vuodesta enemmän tai vähemmän ruskeina eikä niinkään viehättävinä. Kasvi on kuitenkin erinomainen valinta hankaliin paikkoihin, joissa juuri mikään muu ei menesty. Se myös sitoo maata esimerkiksi ojien luiskissa. Se on myös talvisin vihreä.
Perennat osin leviävät myös liiallisesti ja siitä ei ole kuin harmia, varsinkin, jos niille ei ole tilaa. Yksi suosittu perenna on jättipoimulehti, joka varmastikin tullaan vielä kieltämään vieraslajina. Upeasti koko kesän limenvärisenä kukkiva kasvi leviää ajatusta nopeammin ja vie tilaa muilta kasveilta. Siitä on hyvää vauhtia tulossa inhokki erityisesti pienemmille pihoille, vaikka se onkin melkoisen upea ilmestys.
Moni vieraslajiksi nimetty kasvi on syystä inhokki. Niistä voi olla todella vaikea päästä eroon ja taistelu voi kestää vuosikausia. Sitkeys kuitenkin palkitaan!
Kerro siis rohkeasti suunnittelijalle, jos mielessäsi on kasveja, joista et erityisemmin pidä tai jotka ovat syystä tai toisesta suoranaisia inhokkeja. Kasvimaailmasta löytyy varmasti juuri oikeita valintoja pihallesi jo ennen istutussuunnitelman luonnoksen laatimista. Voit myös tehdä listan toivotuista kasveista ja ei toivotuista kasveista. Jätä toki suunnittelijalle aina yllättämisen varaa.
